Meidän piti alun perin lähteä Pariisiin toukokuussa 2020. Mutta keväällä alkaneen korona-tilanteen takia siirrettiin matka syyskuulle. Tilanne jatkui ja siirettiin matka taas, ensiksi toukokuulle 2021 ja sittemmin syyskuulle 2021. Ja nyt päästiin vihdoinkin matkaan ❤️ Myönnettäköön, että silmissiä oli onnenkyyneleet, kun Finnairin kone lähti pyörimään kiitoradalle noin klo 7:30.
Koska meillä oli aikainen lähtö, olimme myös aikaisin perillä. RERillä päästiin hienosti kentältä hotellille ja saatiin huone heti. Hotelli Saint-Paul Rive Gauche löytyi tällä kertaa Tripadvisorin avulla ja sitäkin oltiin siirretty kolmeen kertaan. Kuten monessa suurkaupungissa, huoneet ovat hotelleissa erittäin pienet. Oltiin saatu upgreaidaus, joten meitä odotti pikkasen isompi huone, kun mitä olimme varanneet. Ja oli kyllä niin nätti, ihanat tapetit ja sisustus sekä tarpeeksi kaappi- ja hyllytilaa. Näkymä kadulle oli myös kiva.
Purettiin laukut ja lähdettiin ulos aurinkoon. Mentiin Seinen rannalle ja lounaalle jo vähän perinteeksi tulleelle Le Depart -ravintolaan. sieltä lähdimme kävelemään Seinen yli kohti Maraisia. Nautittiin ihanasta tunnelmasta ja kesäisestä ilmasta (lämpöä n 22 astetta), käytiin muutamissa pienissä liikkeissä ja juotiin espressot. Käveltiin myös takaisin hotelliin, askelia tätä kävelyltä kerääntyi n 15 000.
Huilattuamme ketken lähdettiin taas kävelemään, tällä kertaa Luxenburgin puiston läpi Montparnassen alueelle, jossa meillä oli pöytävaraus
La Coupoliin, joka on yksi lempiravintoloistani Pariisissa. Puisto oli aivan täynnä auringosta nauttivista ihmisistä ja muutenkin tosi kaunis kaikkine kukkineen ja siellä olisi mielellään voinut viipyä pidempäänkin. Montparnassen tornia kun lähestyimme, tuli mieleen, että olisi hienoa käydä yläkerroksen ravintolassa (La Ciel du Paris) lasillisella. Päästyämme sinne, saimme kuulla, että baari oli kiinni. Ehdittiin ennen poislähtöä kuitenkin hetken ihailla mahtavaa näkymää Eiffeltornista auringonlaskussa. Alas päästyämme jäimme katsomaan tornin seinämää, siinä kun kiipeili pari (hullua) tyyppiä. Näitä kuulemma aina välillä on, ilman minkäänlaisia turvavaljaita tms. Huikeeta!
Kiipeilijöitä tornin seinällä
La Coupole ei tuottanut pettymystä tälläkään kertaa. Varsinkin alkuruoka (etanat) ja jälkiruoka (suklaa fondant) olivat erinomaisia. Ravintolassa on tapana huomioida synttärisankareita ja olinkin tästä syystä etukäteen ilmoittanut heille Markuksen synttäreistä. Vähän ehdin jännittää, tullaanko niitä huomioimaan, mutta kyllä - vähän ennen jälkiruokaa keittiöstä marssi muutama tarjoilija ison teko-jättikakun kanssa ja ”Bonne Anniversaire” sekä taputukset kaikuivat salissa 😀. Ravitolasta käveltiin takaisin hotellille, askelta tuli siitä päivästä kokonaiset 27 000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti